Korjausrakentaminen vs. uudisrakentaminen – vaaliako vanhaa vai rakentaa uutta?

Me kaikki vanhenemme aikanaan. Jokainen sohvalta ähisten nouseva yli 30-vuotias tietää, miten vanheneminen vaikuttaa toimintakykyymme. Ulkonäöstä nyt puhumattakaan. Siksipä suuri osa meistä pyrkii huolehtimaan hyvinvoinnistaan – vaaliakseen temppeliään.

Vanheneminen ja sen vaikutukset pätevät myös rakennuksiin.  Rakennus palvelee käyttäjäänsä suunnitellusti ja mahdollisimman pitkään, jos siitä on pidetty huolta asianmukaisilla sekä oikea-aikaisilla korjaus- ja huoltotoimilla. Kärjistetysti voi sanoa, että mikäli rakennus rapistuu, on se kiinteistön omistajan valinta. Ihmisten tilalle ei toki noin vain tehdä uutta, mutta joskus elinkaarensa loppumetreillä olevan rakennuksen tilalle nousee uusi. Useimmiten uuden rakentaminen ei kuitenkaan ole tarpeellista. Miksi joskus kannattaa korjata ja joskus taas tehdä kokonaan uutta?  


Korjausrakentaminen varmistaa pitkän elämän 

Joskus voi rakennus voi ohittaa parasta ennen -päiväyksensä esimerkiksi uusista ympäristövaatimuksista johtuen. Tällä hetkellä rakennusalalla pyritään vähentämään asuin- ja palvelurakennusten lämmityksestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat noin 17 prosenttia Suomen nykyisistä hiilidioksidipäästöistä. Tässä työssä rapistuvien rakennusten korjaaminen on avainroolissa. 

Päästövähennyksiä haetaan muun muassa rakennusten paremmasta energiatehokkuudesta. Siihen voi vastata sekä uudis- että korjausrakentamisen kautta. Kuitenkin Ympäristöministeriön tekemä tutkimus vuodelta 2021 paljastaa, että korjausrakentaminen tuottaa vähemmän päästöjä kuin uudisrakentaminen.  

Äkkiseltään ajateltuna uudisrakentaminen voi vaikuttaa tehokkaammalta ratkaisulta, sillä siinä lähennellään jo nollaenergiatasoa. Korjausrakentamisen puolesta puhuu kuitenkin se, että aina kun rakennetaan uutta, aiheuttavat rakennusmateriaalien valmistus sekä itse rakentaminen päästöjä. Myös rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat luontoon ja ilmastoon.   

Vanhaa korjaamalla uuden rakennuksen ja siihen tarvittavien tuotteiden aiheuttamaa ympäristökuorma voidaan välttää. Lisäksi, kun vanhoja rakennuksia saneerataan ja kunnostetaan, samalla voidaan tehdä erilaisia temppuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmanvaihdon lämmön talteenotto, käyttöveden kulutuksen tehostaminen, vanhojen ikkunoiden vaihto ja rakennuksen vaipan lisäeristäminen.  

Ei mitä, vaan mihin tarkoitukseen 

Yksi suurimmista haasteista korjausrakentamisessa on tilojen muuntaminen uuteen käyttötarkoitukseen. Etenkin toimitilarakentamisessa uudet tilat rakennetaan niin, että muuntojoustavuus on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Sata vuotta sitten toimistoiksi rakennettuja taloja ei kuitenkaan ole ehkä ajateltu asuinrakennuksiksi ja niiden muuttaminen sellaisiksi on vähintäänkin haastavaa. Joskus talo voi myös olla kunnoltaan vielä oiva, mutta käyttötarkoituksen muutto vaatii toimenpiteitä. Usein uusia tiloja etsiessä halutaan päästä siitä, mistä aita on matalin, eli rakentaa kokonaan uutta, uusilla suunnitelmilla. Kuitenkin myös vanhan historian säilyttäminen ja uusien innovaatioiden kehittäminen korjaamalla on paitsi kustannustehokasta mutta myös tyylikästä.  

_SAM0208

Maalaisjärki käyttöön 

Ympäristövaikutusten pienentäminen on haastavaa hommaa, jossa yhteen suuntaan kumartaessa tulee väistämättä pyllistettyä toiseen suuntaan. Siksi olemme päättäneet suhtautua ympäristövaatimuksiin arkijärjellä.  

Olemme sillä tavalla onnellisessa asemassa, että olemme tosi hyviä korjaamaan vanhaa. Uuden rakentamisessa suunnitelmat voidaan toteuttaa melko virtaviivaisestikin, mutta korjausrakentamisessa historia paljastuu kuin sipulia kuorisi – kerroksittain ja välillä kyyneliltä välttymättä.  

Helpompaa korjaaminen on, jos huoltoja on tehty matkan varrella säännöllisesti. Avainasia onkin, että jos annat rakennuksen rapistua, teet kestämättömän ratkaisun. Saneeraus ja sen yhteydessä tehtävä energiatehokkuuden parantaminen on ekoteko, joka myös pienentää rakennuksen käytönaikaisia kustannuksia ja hillitsee asumiskustannusten nousua energian hinnan noustessa. Tämän sanomme selkä suorassa.  
 
Lähteet: 
https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Korjausrakentaminen1/Korjausrakentaminen-ja-energiatehokkuus/  
https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous  
https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Korjausrakentaminen1/Rakennuskanta/ 

Takaisin

Lue lisää aiheesta

R4 korjaa Tampereen vanhan Tekun

R4 Korjausurakointi Oy ja Tampereen Tilapalvelut Oy ovat solmineet urakkasopimuksen Pyynikintie 2:n...

Uusiksi aluejohtajiksi Jani Harjula ja Atso Kangas-Hynnilä

R4 on nimittänyt alkusyksystä kaksi uutta aluejohtajaa. Helsingin-toimistolla aloitti Atso ...

Rakennustyömaa ärsyttää aina, mutta asian ei tarvitse olla niin

Korjaus- ja muutosrakentaminen ovat R4:n toiminnan kulmakiviä. Mutta niin mielenkiintoisia kuin...