Oikeastaan otsikon kysymykseen ei ole yhtä vastausta. Kukin meidän tyyppi on omanlaisensa ja kukin vastaisi omalla tavallaan. Kun aikoinaan teimme kulttuurikäsikirjaamme, keräsimme ihmisiltä ajatuksia siitä, minkälainen yritys ja työpaikka R4 on ja ilmoille pääsi seuraava lause: “Kertaakaan ei oo vielä vituttanut tulla töihin”.
Me halutaan, että meille töihin hakevat ihmiset tietäisivät mihin ovat hakemassa ja miksi ihmeessä (että voivat vaikka vielä perääntyä, jos siltä tuntuu). Siksipä kai tärkeintä onkin todeta, että jokainen meillä saa olla just niin urpo tai ihana oma itsensä kuin on. Viralliset höpinät ja avoimet työpaikat löydät täältä, tässä blogipostauksessa kuitenkin perehdytään R4:n työkulttuuriin neljän ärrän kautta.
Me haluamme, että nämä neljä sanaa ovat totta sekä meille että niille, joiden kanssa töitä teemme. Niin nyt kuin tulevaisuudessakin.
Jos olet joskus käynyt toimistollamme, olet aistinut sen, mitä tarkoittaa rento meininki. Jos et ole päässyt käymään toimistollamme, tervetuloa – joko asian kanssa tai ilman. (Jos joskus meininki ei ole rentoa, kerrothan siitä meille. Jos niin käy, asialle on tehtävä jotain välittömästi.)
Meillä tehdään töitä tosissaan – muttei vakavasti. Niissä projekteissa, joita me työstämme, välillä päivät pääsevät venymään. Joissain tapauksissa oikein tiukkojen projektien kanssa päivä voi kestää viikonkin – mutta sen jälkeen otetaan hetki iisisti. Rentous ei siis tarkoita velttoutta. Rentous tarkoittaa sitä, että tärkeät asiat ovat tärkeitä, ja vähemmän tärkeillä ei ole niin väliä.
Vielä tärkeä huomio: vaikka hetkittäin on kiire ja stressiä, koskaan ei saa olla tehot niin tapissa, etteikö kaveria voisi jeesata.
Se on paitsi rentoa, myös rehtiä.
Joskus näkee, että joidenkin yritysten arvoihin on kirjattu sana “rehellinen”. Sitä aina pohtii, mitä on tapahtunut, että se on pitänyt erikseen kirjoittaa ylös. Rehtiys on meille muutakin kuin rehelli- syyttä. Rehtiys on sitä, että tehdään niin kuin on oikein – riippumatta siitä, koituuko siitä meille välittömästi jotain hyötyä.
Esimerkiksi kerran tuli vastaan sellainen tilanne, jossa erään toimistotilan huoltomies huomasi vesivahingon. Sattui olemaan meidän rakennuskohde. Huoltomiehelle tärkeintä oli pitää huolta siitä, että vastuulliset saadaan vastuuseen.
Meidän porukka oli sattunut kulkemaan vahinkokohdan ohi ja käärinyt hihat saman tien. Ei tainnut kukaan ehtiä kissaa tai muutakaan eläintä sanoa, kun me aloimme kuivata paikkoja – vaikkei kukaan ollut pyytänytkään.
Meidän tarkoituksemme on tehdä projekteja niin, että saadaan tehdä niitä jatkossa lisää.
Se tarkoittaa sitä, että viestitään avoimesti kaikista asioista – myös kustannuksista. Ja jos joskus sattuisi menemään budjettiarvio alun perin yläkanttiin ja lopuksi huomataan, että saatiin kohde valmiiksi edullisemmin, meillä on ollut tapana kertoa tästä asiakkaallekin.
Meille rohkeus on ennen kaikkea uskallusta toimia silloin, kun olisi helpompi jättäytyä toimettomaksi. Tämä ohjenuora on kulkenut mukana koko olemassaoloaikamme aina perustamisesta lähtien. Rohkeus on uskallusta pohtia erilaisia vaihtoehtoja ja ehdottaa sitä, jonka itse näkee parhaaksi. Rohkeus on uskallusta sanoa, kun on sanomista – olipa kyseessä kuka tahansa missä tahansa tilanteessa. Rohkeus on halukkuutta kasvaa ja kehittyä – ei vain toistaa sitä, mikä on helppoa ja varmaa.
Minkä tahansa tilanteen ratkaisemisessa on kaksi osaa: ratkaisun löytäminen ja toimeenpano.
Kumpikin osa on lopputuloksen kannalta kriittinen, mutta mitä monimutkaisemmasta ongelmasta on kyse, sitä arvokkaammaksi ensimmäinen tulee.
Toki joskus tapahtuu niinkin, että pöydälle läjähtää yhtäkkiä ja yllättäen sottainen ongelma, joka pitäisi jotenkin saada paketoitua nätisti. Mutta usein eteen tulee tilanteita, joissa pääsee ehdottamaan ratkaisuja ongelmiin, joita muut eivät vielä ole välttämättä edes havainneet.
Me haluamme ratkoa ongelmia mieluummin ajoissa kuin viime tipassa.
Me haluamme myös mieluummin ehdottaa itse ratkaisua kuin jäädä odottelemaan, kuka sellaisen saattaisi keksiä. Itse keksittyä ratkaisua on aina mukavampi toteuttaa. Kaiken lisäksi se säästää aikaa ja rahaa, kun ei tarvitse pyöritellä peukaloita vastuuta vältellessä.
Jos nämä asiat yhtään kutkutteli vatsanpohjassa, laita meille avoin hakemus.
(Jos satut olemaan potentiaalinen asiakas, katsohan meidän referenssimme ja ota yhteyttä, rennosti, rehdisti ja rohkeasti!)
Blogikirjoitus pohjautuu kulttuurikäsikirjaamme, jonka on meille luonut Trainers’ Housen Jyri Paavilainen.
Tsekkaa myös muut blogit R4-työkulttuurista:
Norsu syödään pieninä palasina – näin johdat matalan hierarkian keinoin
Tehosta työtä, älä yksilöitä – henkinen jaksaminen on rakennusalan kivijalka
Poistimme kiireen sanavarastosta – mutta mitä sitten?
Myyntijohtaja ja yksi R4:n perustajista. Kirjoittelee blogiin mm. R4:n työkulttuurista, myynnistä sekä avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä rakennusprojekteissa.