Rakennusala työpaikkana, osa 1: Norsu syödään pieninä palasina – näin johdat matalan hierarkian keinoin

Rakennusalaa kiusaa edelleen mielikuva autoritäärisestä johtamisesta, vaikka sellaisesta on jo harpattu roimasti eri suuntaan. Jos haluaa kasvaa hyväksi työmaiden johtajaksi, on tittelit joskus heitettävä rohkeasti romukoppaan ja keskityttävä kuuntelemiseen. Tässä neljä vinkkiäni hyvään ihmisjohtamiseen.

 

1. Huolehdi, että kaikilla on selkeät ja mielekkäät roolit 

Ajattelen, että kaiken a ja o on perustehtävä. Jos jokainen hoitaa yhdessä sovitun tehtävänsä, organisaatio pyörii kuin automaatti. Annan esimerkin: jos ihminen ottaa perustehtäväkseen hiihtää talvisin Rukalla 100 kilometriä, sinne lähdetään automaattisesti eikä siitä tarvitse joka kerta erikseen sanoa. Jokaisen täytyy kuitenkin tietää, miksi jonnekin lähdetään ja mitä tarkoitusta se palvelee. Jos perustehtävä ei ole tiedossa, ihmisiä pitää lähteä käskemään – tai ohjaamaan oikeaan suuntaan. 

Menneisyydestä muistuu mieleen yksi tapaus, jossa perustehtävä oli kateissa ja oli vähän motivaatio-ongelmia siihen liittyen. Avasin keskustelun ja esitin kysymyksen: Onko tämä nyt se tehtävä, jossa olet oikeasti hyvä vai haluaisitko tehdä sitä, missä olet hyvä? Asia pitää aina kääntää niin päin, että mennään hyvä edellä. Ei siis kysymällä ”onko tämä nyt sitä, mitä et osaa.” Tilanne tulee avata keskustelemalla ja sen jälkeen sopia selvästi, että nyt tällä kertaa teetkin asiat näin. Silloin lukko lähtee äkkiä aukeamaan. 

 

_SAM6613


2. Älä jätä työntekijää yksin – muista kuunnella ja kysyä kuulumisia

Välillä on paikallaan palauttaa mieleen perusasiat. Niistä tärkeimpiä on kuuntelemisen taito. Olenkin antanut työntekijöille puhelinnumeroni ja sanonut, että minulle voi aina soittaa ja kuuntelen, mitä asiaa heillä on. Huomioin aina sen hetken. Vaikka työmailla on paljon hommaa, aina voi pysähtyä sen verran.  

Lue myös: Poistimme kiir... siis hopun sanavarastostamme – mutta entä sitten?

Pahin virhe organisaatioissa on yleensä se, että se työntekijä on unohdettu. Kaveri heitetään jonnekin Sipoon perukoille tekemään kerrostaloa eikä kukaan ikinä soita ja kysy, miten siellä sujuu. Saattaa kulua puoli vuotta niin, ettei johdosta kuulu yhtään mitään eikä kukaan edes käy siellä. On ihan selvää, millainen tunne siitä tulee. Työntekijöitä ei saa unohtaa, vaan he ovat osa sitä yhteistä, tärkeää tekemistä. 

 

3. Kokoa porukka yhteen ja herätä yhdessä ajatuksia 

Kun saadaan porukalla määriteltyä yhteinen tehtävä, seurataan yhdessä tekemisen edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista. Yhteisten keskustelujen tarkoituksena on herättää ajatuksia, ja teen tätä usein vertauskuvien kautta. 

Tässä taannoin kysyin, missä kukin on saanut parhaan asiakaskokemuksen. Yksi oli käynyt autokaupassa, jossa myyjä on ollut ystävällinen sekä vastannut kysymyksiin ja toiveisiin. Seuraava taas kertoi, että oli mennyt nuorena kaverina ostamaan pukua. Myyjä oli tullut neuvomaan ja auttamaan sovituksessa – siitä huolimatta, ettei tämä nuori opiskelija välttämättä näyttänyt siltä, että olisi varaa ostaa hieno puku. Olenkin tähdentänyt meidän kavereille, että he voivat tuottaa vastaavan kokemuksen helposti itsekin: tarvitaan vain toisen huomioimista ja kuuntelemista. 

Lue myös: Tehosta työtä, älä yksilöitä – henkinen jaksaminen on rakennusalan kivijalka

 

4. Ota uudet asiat pala kerrallaan osaksi arkea

Tavoite on aina mennä kohti parempaa tekemistä, ja kehitys on jatkuvaa. Minusta uusien asioiden omaksuminen ei kuitenkaan tarkoita, että mennään koulutukseen ja kuunnellaan kolmen tunnin paasausta yhteen menoon. Koulutuksen päätyttyä on helposti jo unohtanut jo kaiken. Jos jatkan itse samaa rataa ja nostan kaikki asiat esille kerralla, niin porukka joutuu vain hämmennyksen valtaan. 
 
Hyvä muistisääntö on, että norsu syödään pala kerrallaan. Niinpä tuon asiat esille osissa, ja ei aikakaan, kun onkin koko prosessi käyty läpi. Pidän palaveritkin aina maksimissaan tunnin mittaisina. Kun asioita tuodaan yksi kerrallaan osaksi yhteistä tekemistä, niin yhtäkkiä huomataan, että toimitaan niiden mukaisesti.  

 

R4:n vahvuuksina yhteishenki ja luottamus 

R4:n porukassa on ollut valmiiksi hyvä yhteishenki ja porukassa tekemisen meininki. Myös luottamus paistaa selvästi läpi koko organisaatiosta. Sitä tarvitaan, jotta voin johtaa hyvin. Ja aivan samalla tavalla luotan myös ihan jokaiseen meidän työntekijään. 

Lue myös: On tämä s**tana työmaa, ja hyvä niin – millaista on olla töissä R4:llä?

 

Takaisin

Lue lisää aiheesta

Uusiksi aluejohtajiksi Jani Harjula ja Atso Kangas-Hynnilä

R4 on nimittänyt alkusyksystä kaksi uutta aluejohtajaa. Helsingin-toimistolla aloitti Atso ...

Tehosta työtä, älä yksilöitä – henkinen jaksaminen on rakennusalan kivijalka

Rakennusalalla hyvän toimijan tunnistaa laadukkaista materiaaleista, budjetissa ja aikataulussa...

Korjausrakentaminen vs. uudisrakentaminen – vaaliako vanhaa vai rakentaa uutta?

Me kaikki vanhenemme aikanaan. Jokainen sohvalta ähisten nouseva yli 30-vuotias tietää, miten...