Poistimme kiireen sanavarastosta – mutta mitä sitten?

Teams-kokous alkaa, ja ensimmäiset osallistujat vaihtelevat kuulumisia muita odotellessa:

– Mitä kuuluu?
– Mikäs tässä, hirveä kiire. Mites sulla?
– Juu, kyllä tässä kiirettä pitää.

Mitäpä, jos keskustelu menisikin seuraavasti?

– Mitä kuuluu?
– Hyvää kuuluu! Paljon on hommia, mutta sehän on priorisointikysymys. Mitäs sulle?
– Sama juttu, kevyt olo!

Tämähän olisi aivan parasta, mutta tällainen tilanne saattaa vaikuttaa utopistiselta. Me otimme yhden askeleen tätä utopiaa kohtaan vuoden 2021 lopulla, kun päätimme työyhteisökonsultin kannustuksesta poistaa kiireen sanavarastostamme.

Miksi? Kiireestä puhuminen lietsoo kiirettä. Kiire on ihmisen keksimä konsepti ja tunne, jossa juostaan kilpaa aikaa vastaan – ja häviö on varma. Miksi siis ehdoin tahdoin ajautua mahdottomaan taisteluun ja tuoda kiire tilanteisiin, jossa sitä ei edes tarvitse käsitellä?

 

Vaikeneminen ei tarkoita maton alle lakaisemista

Vaikka kiire sanana on pannassa, emme halua, että päätöksen myötä haasteet lakaistaan maton alle. Päin vastoin. Kun emme voi enää jatkuvasti vedota kiireeseen, on meidän pakkokin antaa ajatuksia omille aikatauluille ja priorisoinnille.

Kun työntekijä tulee kysymään, että olisiko hetki aikaa, saatoin ennen vastata: ”kauhea kiire, katsotaan myöhemmin”. Ajatustyö kiire-sanan poistamisesta on johtanut siihen, että nykyään sanon ennemmin ”nyt juuri ei ehdi, katsotaan tunnin päästä”.

Esihenkilöiden kiire, kiire, kiire johtaa myös alaisten kiireen tuntuun. Usein työntekijällä on tunne, että homma on hallussa. Kaikki sujuu kuin rasvattu ja kotiin pääsee neljältä. Kuitenkin työmaalla kaikilla muilla tuntuu olevan kiire. Näin sitä itsekin lähtee helposti siihen ralliin mukaan. Haluamme lopettaa tämän keksityn rallin.

Tämä ei tarkoita sitä, että liiasta työn määrästä ei voisi puhua. Itseasiassa juuri toisin päin. Mystisten ja abstraktin kiireen sijasta voimme puhua konkretiasta, priorisoinnista ja tilanteen korjaamisesta.

_SAM0181


Työ rakennusalalla hakusessa? Katso avoimet työpaikat

No mitäs sitten?

Päätös ei ole vielä mennyt käytäntöön kautta firman. Ei tietenkään, emmehän väitä olevamme työhyvinvoinnin supermenestyjiä, jotka onnistuvat kaikessa. Kuitenkin johtoryhmän esimerkillä kiire sanana on jo huomattavasti vähentynyt.

Yhden sanan poistaminen ei tietenkään ole ihmelääke. Mutta se voi – ja on jo johtanutkin – ajattelun muutokseen ja oman ajankäytön hallintaan. Siihen, miten asioita tuntee ja kokee. Kun ajan rajallisuutta itselleen toitottaa, siitä muodostuu vuori, jonka yli ei pääse.

Työthän eivät tekemällä lopu. Jotta voimme luoda miellyttävän työympäristön, jossa kaikilla on rento olo, koemme ettei se ole mahdollista paniikkia lietsomalla. Kiireestä tulee helposti poika ja susi -ilmiö. Kiirettä huudetaan, vaikka kiirettä ei välttämättä olekaan. Joten jäljelle jää kysymys: mitä kiire lopulta onkaan?

Tämä olkoon siis viimeinen blogimme, jossa sana mainitaan. Mikäli jäämme kiinni sanan käytöstä, tarjoamme tikkarin sille, joka huomaa!

Psst... Lue myös muut blogit meistä työpaikkana👇

Tehosta työtä, älä yksilöitä – henkinen jaksaminen on rakennusalan kivijalka

On tämä s**tana työmaa – millaista on olla töissä R4:llä? 

New call-to-action

 

Takaisin

Lue lisää aiheesta

On tämä s**tana työmaa ja hyvä niin! Millaista on olla töissä R4:llä?

Oikeastaan otsikon kysymykseen ei ole yhtä vastausta. Kukin meidän tyyppi on omanlaisensa ja kukin...

Rakennusprojekteissa pitää olla vain yksi maali osa 1 – Kenen maaliin pääurakoitsija potkii ja miksi?

Armas rakennusalamme on hyvin pinttyneiden stereotypioiden kyllästämä. Ehkä luulot pahimmillaan on...

Uusiksi aluejohtajiksi Jani Harjula ja Atso Kangas-Hynnilä

R4 on nimittänyt alkusyksystä kaksi uutta aluejohtajaa. Helsingin-toimistolla aloitti Atso ...